maanantai 22. helmikuuta 2016

Ajatuksia blogista ja sen tulevaisuudesta..



Nyt on ihan pakko myöntää, että olen tämän blogin kanssa vähän jumissa..
Olen jo neidin syntymästä saakka miettinyt ja pyöritellyt ajatuksia niin suuntaan kun toiseen blogin tulevaisuudesta. Toisaalta rakastan bloggaamista edelleen, mutta toisaalta ajatus kokonaan lopettamisesta kiehtoo. Välillä nimittäin tulee tunne, että miten helppoo olisi vaan olla bloggaamatta. Se stressi mitä välillä (tai ihan joka viikko) tulee siitä, että pitäisi tehdä juttua blogiin, pitäisi kuvata sitä ja tätä, pitäisi olla parempi kuvaamaan, pitäisi osata kirjoittaa niitä soljuvia tekstejä, pitäisi kai kertoa koko elämästä, pitäisi yksinkertaisesti olla ahkerampi bloggaaja, on yksinkertaisesti ihan suoraan sanottuna välillä ahdistavaa..
Haluaisin kyllä osata ja jaksaa, mutta suurperhe ja etenkin taapero imee mehut välillä täysin. Aika on kortilla ja välillä on ihan pakko muistuttaa itseään, että hei, enhän minä voi asettaa itseäni samalle viivalle, kuin esim. bloggaava kahden lapsen äiti. Kyllähän minun pitäisi se tietää mitä on olla kahden lapsen äiti ja mitä on olla viiden lapsen äiti. Voin kertoa; ihan eri asia! ;)


Omaa aikaa eli aikaa tehdä niitä omia juttuja on päivässä tällä hetkellä noin 2h. Toinen tunti Olivian päiväunien aikaan ja toinen tunti illalla neidin käytyä yöunille. Vähintään tunti on annettava tv-sarjoille, ne on minun yksihenkireikä. Jää siis tunti. Siinä ajassa ei oikein ehdi yhtä juttua tekemään, en ainakaan minä. Riippuu tietysti jutusta, mutta yleensä kuvien käsittely, lataaminen, juttujen kirjoittaminen (puhumattakaan kuvaamisesta) vie minulta kaikkinensa vähintään kaksi tuntia ja monesti jopa kolme. Sitten kun uhraat elämästä kallisarvoisia tunteja jutun tekoon, joka kyllä on ihan kivaa en sitä sano, mutta kun sitä aikaa on muutenkin vähän ja sitten tuntuu ettei kukaan oikein jaksa kommentoida niin väkisinkin miettii onko kaikki sen arvoista. Nyt tähän väliin on pakko sanoa, että arvostan tosi paljon jokaista kommenttia jonka saan ja olen todella kiitollinen teille, jotka käytte harvasta bloggaustahdistani huolimatta jättämässä mukavan kommentin. Kiitos teille!



Mutta sitten ne jotka taas ei nää mitään muuta syytä vierailla blogissa kun narisemassa siitä mistä kirjoitan, niin väkisinkin välillä jurppii. Olisiko helpompi kuitenkin lopettaa vaan blogin lukeminen jos ei kiinnosta? 
Tottakai olen kiitollinen jokaisesta lukijastani, mutta en myöskään menetä yöuniani poistuvista lukijoista tai ala kirjoittamaan niistä asioista joita en koe omaan blogiini kuuluviksi, ihan vaan sen takia että miellytän lukijoita. Minusta blogin pitää olla lähtökohtaisesti itselle mieluisa ja rentouttava paikka. Se että joku muukin tykkää ja liittyy lukijaksi tulee tietenkin isona plussana. Ja ne kommentit, ne on bloggaamisen suola. Aina jaksan ilahtua jokaisesta kommentista ja kaikki aina luen, vastaaminen tulee välillä viiveellä, mutta jokaiseen kommentiin pyrin myös vastaamaan.

Sanon sen nyt ääneen. Ei minusta ei tule bloggaajaa joka jakaa asioita paljoakaan meidän elämästä ja arkipäivästä. Ne ei kiinnosta itseä muissakaan blogeissa ja ne ei kuulu oman blogin henkeen, enkä jaksa tai edes halua käydä arkea kovinkaan paljoa täällä blogissa läpi. Toki jonkin verran niitä arkisia asioita blogiin eksyy, mutta vain sen verran, kun itsestä tuntuu hyvälle.


Olen jo vuosia halunnut pitää blogin lastenvaatteisiin painottuvana. Esitellä uusimpia mallistoja, jakaa ajatuksia teidän lukijoiden kanssa niistä. Kertoa meidän lemppareita ja tehdä sovituskuvauksia. Pohtia ulkovaateostoksia tulevaan kauteen ja välillä esitellä hiukan niitä ostoksia. Isona bonuksena olen saanut mukavia yhteistyökuvioita ja testiin vaatteita. Yhteistyökuvioista valitsen aina ne, jotka itseä kiinnostaa ja sellaisia jotka sopii meidän tyyliin ja blogin henkeen. Kaikkea ei pystyisi ostamaan itse, varsinkaan nyt kun elellään vaan yhden ihmisen palkalla ja minun kodinhoidontuella. Koen olevani tosi onnekas, että olen saanut yhteistyökumppaneita. Mielelläni jaan kokemuksia ja laitan sovituskuvia saaduista vaatteista. On ihanaa että tästä aikaa vievästä harrastuksesta saa välillä myös jotain kiitokseksi itselle tai paremminkin lapsille. :)


Olen pitänyt blogia kohta jo 8 vuotta! Se on pitkä aika. Aloitin kun kaksi nuorinta poikaa oli 4v ja n.8kk. Vuosien myötä pojat on kasvaneet ja isompi jäikin blogista pois aloitellessaan koulun. Nyt se pienempikin eli Emil käy jo kakkosluokkaa ja alkaa olla siinä iässä, etten hänestäkään haluaisi laittaa kasvokuvia blogiin. Emil toisaalta on ihan innokas välillä malliksi sovituskuviin, mutta sanoo myös, ettei enää halua olla paljon kuvattavana. Kunnioitan lapsen omaa päätöstä.

Poikien äitinä ja poikien tyyliin-blogina aloittamani taival on jo kokenut muutoksen pienen yllätys tytön synnyttyä. Poikien äidistä tuli myös tytön äiti. Ymmärrän kyllä että moni odottaa minulta edelleen niitä poikien juttuja, mutta minkäs teet, kun vuodet vierii ja elämä muuttuu. Pojille tulee hankittua melko vähän vaatteita, kun monet kiertää veljeltä toiselle. Vaatteet on niitä ihan perusmerkkejä. Muut poikien asiat ei enää blogin puolelle kuulu. Nyt tytön ollessa pieni ja muutenkin tytön myötä minulle on auennut uusi maailma tyttöjen vaatteisiin ja tyttöjen juttuihin. Ne on aiheita jotka on nyt itselle niitä joita haluisin blogissa jakaa ja pohtia.

Nyt siis mietin, että voiko blogin nimi olla enää entinen. Olisiko järkevämpää muuttaa blogin nimi tai jopa koko blogi uuteen osoitteeseen. Ehkä se into bloggaamiseen syttyisi taas täyteen paloon, kun minulta ei odotettaisi poikien juttuja. On kuitenkin aika harhaan johtavaa olla poikien tyyliin- bloggaaja, jos poikien tyyliä blogissa on enää noin 10% ja loput 90% tyttöjen vaatejuttuja. ;)
Halu pitää blogia on kuitenkin edelleen suurempi, kuin se että lopettaisin kokonaan.
Jotain on kuitenkin tehtävä, koska nyt näin ei tunnu hyvälle tai omalle..

Sanokaa ihmeessä mitä te olette mieltä?
Poikien juttuja on turha toivoa lisää joka tapauksessa, ne ei tule ainakaan lisääntymään. Yhteistyökuviot jatkuu siinä määrin missä itsestä tuntuu hyvälle, jos joku kokee ne mainostamisena (mitä ne ei kyllä itselle ole, sanon selvän mielipiteeni tuotteista oli se itse ostettu tai saatu), niin kannattaa hyppiä ne yli tai siirtyä mielesempään blogiin. :)
Kiitos ihan jokaiselle joka on ollut lukijana jo vuosia, kiitos myös kaikille uusille lukijoille. Olen saanut niiden töykeiden kommenttien lisäksi paljon positiivista palautetta.




tiistai 9. helmikuuta 2016

Kevään ihanin softshell



Joko olette näin talven keskellä ajatelleet tulevaa kevättä ja välikausivaatetusta?
Itse aloitin tulevan kevään hankinnat viikonloppuna. Kaivelin Olivialle jemmatut välikausivaatteet esille ja shoppailin ekan välikausihaalarin. Olivialle ei ole (tai siis ollut ennen tätä) kevääksi vielä yhtään haalaria ja oikein mikään ei ole kolahtanut kevään mallistoista niin että se olisi päässyt ostoslistalle. Aika jännä, pienelle pojalle olisin löytänyt kyllä lempparin, mutta tytölle ei ole tullut vastaan just sitä ihaninta. Kaipaan edelleen niitä hempeitä sävyjä (kyllä, ulkovaatteissakin), sellainen pastellisävyinen tyttömäinen vedenpitävä haalari olisi aivan ihana. Sellaista ei ole tullut vastaan. Edelleen haaveilen siitä muutaman vuoden takaisesta pastelliraidallisesta Molo kidsin girly rainbow haalarista, siinä oli värit kohdillaan (saa tarjota jos jonkun jemmasta löytyy 92 tai 98cm). ;)


Softshell haalari oli ostoslistalla myös ja sitäkin olin selannut netistä etsien jo jonkun viikon löytämättä. Molo kidsin tämän kevään softshell ei ollut minusta niin kiva kuin viime kevään, vaikka perhoskuosi ihan kiva onkin. Lauantaina sitten ollessani ostoksilla se ihanuus tuli vastaan. Alkuun mietin, että onko se just se ihanin, mutta päivän edetessä oli pakko palata Lasten vaatekaappiin ostamaan tuo ihanuus pois, se kun jäi vaivaamaan ja siitä tunteesta tietää että ilman ei kannata kotiin lähteä. ;)


Haalari on Name It:n korallin vaaleanpunasävyinen kukkakuosillinen ihanuus.
Meillä ei ole muistaakseni Name it:n softshellejä ollut, mutta kaveri ja myyjä näitä kehui. Materiaali on ainakin ihanan pehmoinen ja taipuisa. Sisäpinta on pehmoista fleeceä. Mitoitukseltaan sekä malliltaan haalari on sopivan kapea ja juuri Olivian mittasuhteille täydellinen. Tuotelapuissa lukee että vedenpitävä (8000mm), hengittävä ja tuulenpitävä. Polvissa ja pepussa on vielä tuo liukaspintainen vahvikekangas, joten varmaan myös suht kestävä haalari.


Kokona ostin Olivialle 92cm. Uskon että koko sattui juuri nappiin kevättä ajatellen, reiluutta on sopivasti nyt. Veikkaan että Olivia on nyt jotain 86cm pitkä ainakin.


Samalla ostin haalarin kanssa samaan sävyyn olevan Name It:n pipon kevätuutuuksista.
Pojille oli muuten kanssa aika kiva kuosillinen haalari ja raidallinen myös, lisäksi mallistossa on yksivärisiä haalareita. Kävin kurkkimassa että Name It:n nettikauppaan oli tullut nyt myös näitä myyntiin ja isoillekin löytyisi takkia ja housuja. Olisi aika kivat tuolle tokaluokkalaiselle kanssa.. 

Onko teillä kokemuksia näistä Name It:n softshelleistä? 
Onko olleet hyviä sekä kestäviä pienillä ja isoillakin?



perjantai 5. helmikuuta 2016

Koululaiselle Villervallaa & upeat canvastakit! (sis. alekoodin Skidiin!)



Olettehan huomannut että Villervallaa saa nyt osassa vaatteista kokoon 152cm asti?
Itse hihkaisin onnesta, kun tästä uudistuksesta Skidin sivuilta uutuuksien ilmestyttyä luin. Meillä nimittäin oli jo nuorimmalla pojalla eli Emilillä menossa se entinen viimeinen koko eli 140cm. Emil tykkää vielä värikkäistä vaatteista, joten mukavaa että kokoja nyt riittää ja koululaisellekin löytyy ihanuuksia. :)



Yhteistyön merkeissä Skidi lähetti meille taas paketillisen Villervallaa sovitukseen (vaatteet palautan Skidiin, pari vaatetta saan pitää). Nyt soviteltiin nimenomaan tuolle 8v. koululaiselle. Oli itsekin mukava nähdä mihin poika itse tykästyi ja millaisia ajatuksia vaatteet herätti. Emil on nyt noin 140cm pitkä ja malliltaan hoikka. Villervallan vaatteissa tykkään erityisesti siitä, että istuu päälle hoikallekin lapselle hyvin, kun ovat malliltaan vähän kapoisempia.


Sininen yhdistettynä turkoosiin on todella raikas. Tämä kevään sininen on minusta livenä todella kaunis sävy, ihan yllätyin, koska normaalisti en itse ole sinisen ystävä. ;) Emil tykästyi raidalliseen trikootakkiin eniten näistä sovitusvaatteista. Takin alla on yksivärinen vihreä trikoopaita, joita saa muuten monessa värissä, kuten raidallisiakin trikootakkeja ja paitoja. Molempia on saatavilla sinne 152cm saakka!
Trikoohousut on ihanan pehmoiset ja sopivan kapeat. Niistä Emil totesi, että "nää on tosi mukavat jalassa".

Näissä kaikki koossa 140cm ja kuten näkyy koko on juuri hyvä, reiluuttakin on vielä vähän. Minusta Villervallan vaatteet vastaa hyvin kokoaan ja osa kuten nämä trikoovaatteet on jopa hiukan reilua mitoitusta.


Kevään vihreä on juuri paras vihreän sävy mitä olla voi, tosi keväinen!
Kivasti muuten sopii sinisenkin kanssa yhteen. Annoin Emilin aika pitkälti valita nämä kokonaisuudet, että minkä kanssa mitäkin sovitellaan ja hyvät setit tuli. Tosin ei näissä voi valita väärin, kun kaikki käy melkein kaikkien kanssa yhteen. Vihreät trikoovaatteet on näissä kuvissa kokoa 140cm, mutta nuo siniset canvashousut on kokoa 146cm. Canvashousuista valitsisin Emilille juuri tuon 146cm, niissä ei ole ollenkaan liikaa kasvuvaraa ja 140cm taas alkaa olla jo liian sopivat.


Trikootakeissa on raidallisten lisäksi saatavilla yksivärisiä. Tai no resorit ja kantit on hiukan erisävyisiä. Meillä on ollut näitä trikootakkeja useammassa koossa Emilillä ja ovat ihan parhaita ulkovaatteiden alle lämmittämään ja kesän viileisiin päiviin taas ihan ulkotakiksi. Kaulus nousee juuri sopivan korkealle, eikä ole turhaa huppua niskassa painamassa.


Näissä kuvissa näkyy hyvin housujen vyötärön istuvuutta. Mielestäni vyötärö on aika hyvä hoikallekin, eikä tartte kilometriä kuroa nauhoilla. Hih. Canvashousuissa punaiset on kokoa 140cm ja niissä ei itseasiassa tartteisi edes nauhoja sitoa, kun pysyy pojan jalassa muutenkin. Kokoa isommat eli 146cm pitää vähän kiristää nauhoista ja samaten trikoohousut 140cm.
Trikoohousuja on saatavilla kokoon 140cm saakka, mutta canvashousuja saa nyt sinne 152cm saakka. Värejä on muuten canvaksissa peräti kuusi ja yhdet on muuten nämä upeat keltaiset!


Oletteko muuten testanneet Villervallan sukkia?
Meillä on ollut nyt jo lähes pari vuotta käytössä Emilillä parit ja just tarkastin että ovat ehjät edelleen, jäivät nyt siis juuri pieneksi. Nukkaa sukkiin on tullut paljon vähemmän, kun monen muun merkin sukkiin, joten olen ollut hurjan tyytyväinen laatuun. Koko on sukissa reilu. Emilille mahtuu näistä vielä just koko 31/33, vaikka pojan kenkäkoko on jo 35.


No mutta sitten niihin ihaniin canvastakkeihin, joita taas saa!
Näitä saa nyt kuudessa värissä, kuten canvashousujakin. Väreinä on pinkki, turkoosi, vihreä, sininen, punainen ja upea keltainen. Oma lemppari on ehdottomasti tämä keltainen, sävy on kaunis lämmin keltainen. Emil itse muuten tykkäsi myös keltaisesta eniten.


Canvastakeissa koot on 98-140cm. Meillä siis sovituksessa takeista se isoin koko eli 140cm.
Takki on pehmoista 100% puuvillaa. Helmaa voi kiristää ja huppu on irroitettava. Takaa takki on vähän pidempi.


Emilille mahtui vielä ihan kivasti koko 140cm, tosin kasvunvaraa ei juurikaan ole. Voi että kun näitäkin saisi isommassa koossa. ;)


Turkoosia canvastakkia sovitettiin vihreiden canvashousujen ja vihreän trikoopipon kanssa.
Pipoissa suurin koko on 54/56.


Tässä näkyy hyvin tuo 146cm canvashousujen koko 140cm pojalla.


Punainen canvastakki sopii tosi hyvin vaikka sinisten canvashousujen kanssa tai turkoosien.
Canvastakkien lisäksi Skidiin on juuri saapunut vedenpitävät välikausihousut, -takit ja haalarit. Kannattaa kurkkia nekin.

Miltä teistä näyttää näin kuvissa Villervallan uutuudet?
Aioitteko tilata isoja kokoja koululaisille?

Keräsin tähän alle vielä värikkään kollaasin, joista kaikkia on saatavilla sinne 152cm saakka ja lisäähän löytyy Skidistä.


Nyt viikonloppuna kannattaakin ehdottomasti käydä Skidissä ostoksilla,
sain nimittäin mukavan alekoodin teille ostoksiin. :)
Koodilla; "keltainen" saat -10% alennusta tilauksestasi.
(koskee normaalihintaisia tuotteita)
Alennus on voimassa viikonlopun ajan eli 5.-8.2.2016.
Klikkaa siis nopsaan värikkäille ostoksille!

(Teksti sisältää mainoslinkin. En hyödy klikkauksista.)